Kansalaisten vastuullisen toiminnan lisäksi tarvitaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta ja osaamista tartuntatautien torjunnassa. Jotta tartuntaketjut voidaan katkaista tehokkaasti, koronatestiin täytyy päästä oikea-aikaisesti ja tuloksen täytyy valmistua nopeasti. Syksyn 2020 aikana tavoitteena on nostaa koronavirustestauskapasiteetti 20 000 näytteeseen vuorokaudessa. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, se edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisärekrytointia. Yksistään HUS on arvioinut, että sen näytteenottokapasiteetin kasvattaminen 4000 testistä 10 000 testiin vuorokaudessa edellyttäisi vähintään 600 terveydenhuollon ammattihenkilön lisäystä.
Laboratoriotutkimukset ja niihin liittyvä näytteenotto on bioanalyytikkojen osaamisen ydinaluetta. Koska bioanalyytikoista on ollut työvoimapulaa jo vuosia, näytteenottotehtäviä on organisaatioissa siirretty esimerkiksi sairaanhoitajille ja lähihoitajille. Koronatestausta ei voida siirtää kouluttamattomien tehtäväksi.
COVID-19 nenänielu- ja nielunäytteen ottaminen vaatii terveydenhuollon ammattihenkilöltä esimerkiksi hoitotyön, anatomian, potilasohjauksen ja aseptiikan hyvää osaamista. Näytteenotossa tapahtunut virhe vaarantaa tulosten luotettavuuden. Jos näytteenotto epäonnistuu, väärät negatiiviset tulokset ovat mahdollisia. Yleisvaarallisen tartuntataudin kohdalla virheellinen tulos voi aiheuttaa asiakkaan hoidon ja tartunnan jäljitystyön viivästymisen ja vaikuttaa tartunnan leviämiseen väestössä.
Kun testausmäärät lisääntyvät, tarvitaan myös lisää koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittäjiä. Tartuntojen jäljityksessä työskentelee lääkäreiden lisäksi suuri joukko jäljitystyöhön lisäkoulutettuja sairaanhoitajia, terveydenhoitajia sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Jäljittäminen on tehokkain uusien tartuntojen estämiskeino. Jotta tartuntaketjut saadaan katkeamaan, koronatartunnan saaneet henkilöt eristetään ja altistuneet lähikontaktit määrätään karanteeniin.
Jäljitystyö vaatii ammattihenkilöiltä osaamista esimerkiksi tartuntataudeista, terveydenhuollon lainsäädännöstä, kirjaamisesta ja potilasasiakirjoista sekä tietosuojakysymyksistä. Tartunnan saaneet ja altistuneet henkilöt tarvitsevat tietoa esimerkiksi siitä, miten tartunta saattaa vaikuttaa heidän terveydentilaansa ja milloin heidän täytyy mahdollisesti hakeutua terveydenhuollon yksikköön hoitoon. Jäljittäjien täytyy myös osata palvelujärjestelmän toiminta hyvin, jotta he voivat auttaa tartunnan saaneita ja altistuneita selviämään poikkeustilanteessa. Tietoa ja neuvoja annetaan esimerkiksi tartuntatautipäivärahan hakemisessa, kauppapalvelujen järjestämisessä, lääkkeiden hankkimisessa ja mielenterveyspalveluihin hakeutumisessa.
Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamallissa jokaisen osan on toimittava oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, jotta saamme koronavirustilannetta hillittyä ja pysymään sen hallinnassa. Tämä vaatii terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Tehyläisten työ on tässä aivan keskeisessä roolissa.