Hoitotakuun tiukentaminen edellyttäisi THL:n arvion mukaan, että terveyskeskuksiin lisättäisiin 1 100–1 800 lääkäriä, jos se toteutettaisiin nykyjärjestelmällä. Tavoitteeseen ei päästä yksin lääkäreiden määrän lisäämisellä, vaan koko palvelujärjestelmää ja sen toimintaa on kehitettävä. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa työnjaon kehittämistä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi jo vuonna 2016, että sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaon kehittäminen on alkuvaiheessa. Eikä työssä ole vielä päästy paljon sen pidemmälle. Työnjaon kehittämisestä on tullut pelikenttä, jossa kilpaillaan pelipaikoista ja vartioidaan tarkasti omaa pesää. Ehkä hallitusohjelma käynnistää organisaatioissa nyt aidon kehittämistyön. Suunnitelmallinen työnjako sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanottotoimintojen välillä parantaa asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, potilaan tilan nopeaa arviointia sekä työajan tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta käyttöä.
Työnjaon kehittämisen hyväksi esimerkiksi voidaan ottaa rajattu lääkkeenmäärääminen. STM:n asiantuntijaryhmä teki vuonna 2015 laajan selvityksen toiminnasta. Siinä ilmeni hyötyjä, joita olivat hoitajan työpanoksen tehokkaampi hyödyntäminen, potilaiden nopeampi hoitoon pääsy, lääkärin parempi mahdollisuus keskittyä vaativampiin potilaisiin, sairaanhoitajien ja lääkäreiden tehokkaampi yhteistyö sekä hoitokontaktimäärien väheneminen. Rajatusta lääkkeenmääräämisestä saadut kansalliset ja kansainväliset kokemukset osoittavat, että sairaanhoitajien lääkkeenmäärääminen on turvallista ja laadukasta. Se on tarkoin säänneltyä ja valvottua toimintaa, joka perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja osaamiseen.
Työnjaon kehittäminen tuo myös säästöjä. Itä-Suomen yliopiston selvityksessä arvioitiin, että 607 000 lääkärikäynnin kustannukset, jotka liittyvät lääkemääräykseen sekä potilasta näkemättä annettujen määräysten kustannukset olisivat 48 miljoonaa euroa vuodessa. Saman potilasjoukon kustannukset sairaanhoitajan vastaanotolla olisivat 41 miljoonaa vuodessa.
Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämiskoulutus antaa vahvan osaamisen oireenmukaiseen hoitoon. Lääkkeenmäärääminen perustuu aina asiakkaan kokonaisvaltaiseen huomioimiseen ja tutkimiseen, joka on kiinteä osa potilaan hoitoa. Se perustuu Käypä hoito -suosituksiin ja tarvittaessa lääkärin konsultaatioon.
Esimerkiksi iäkkäiden, pitkäaikais- tai monisairaiden potilaiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Itsenäinen asuminen ja kotona annettavien palvelujen kehittäminen ovat hallitusohjelmatavoitteita. Potilaan lääkityksen tarkistaminen vaatii asiantuntemusta kotihoidossa. Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämisen koulutus ja vahva osaaminen tukevat kotona asumista ja lisäävät asiakasturvallisuutta ja kustannusvaikutusta.
Työnjaon kehittäminen ei ole sitä, että tehtäviä tekee, kuka ennättää, sattumanvaraisesti. Se ei ole sitäkään, että yksistään jonkun ammattiryhmän työtä kehitetään. Se on sitä, että työyhteisön toiminta ja tehtävät järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla, ammattiryhmien välisen osaamisen näkökulmasta. Paras tulos ja taloudelliset säästöt syntyvät moniammatillisella yhteistyöllä, lainsäädäntöä noudattaen ja potilaan parasta tavoitellen.