Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus ja tasa-arvon toteutumisen este. Naisiin kohdistuva väkivalta ja häirintä ovat vakava ongelma myös maailmanlaajuisesti.
Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen päivää vietetään vuosittain 25. marraskuuta.
Tilastot kertovat naisiin kohdistuvan väkivallan, häirinnän ja vihapuheen yleisyydestä myös Suomessa. Ammattiryhmistä eniten väkivaltaa kokevat sosiaali- ja terveysalan työntekijät.
Yleissopimus on oikeudellisesti sitova, ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka käsittelee työelämässä tapahtuvaa väkivaltaa ja häirintää. Kanada on tiettävästi ainoa maa, jossa on erillinen laki työntekijöiden suojelemiseksi sekä väkivallalta että häirinnältä.
Uusi työelämää sääntelevä yleissopimus edistää etenkin naisten ja muiden väkivallalle ja häirinnälle alttiiden työntekijöiden asemaa työelämässä. Yleissopimus velvoittaa toimiin erityisesti naisvaltaisilla aloilla, joilla väkivallan uhka on ilmeinen. Yleissopimus ja sitä täydentävä suositus tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja asettavat velvollisuuksia väkivallan ja häirinnän kitkemiseksi työelämässä.
Sopimus koskee koko työelämää. Se koskee kaikkia työntekijöitä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla riippumatta työsuhteen laadusta. Sopimus kattaa myös työnhakijat, harjoittelijat ja vapaaehtoiset työssä, työmatkalla, matkalla kotoa töihin, koulutuksissa, erilaisissa työhön liittyvissä sosiaalisissa tilaisuuksissa ja työhön liittyvässä kommunikoinnissa. Sopimus kattaa psyykkisen, psykologisen, seksuaalisen ja taloudellisen väkivallan sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän. Ensimmäistä kertaa ILOn sopimuksessa on mainittu myös kotiväkivalta. Työnantajan on pyrittävä vähentämään kotiväkivallan vaikutuksia työelämään.
Suomessa ei ole erillistä lakia, joka estäisi väkivallan ja häirinnän työelämässä. Sirpaleinen lainsäädäntö on hajallaan muun muassa rikos-, työturvallisuus-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja työterveyshuoltolaissa. ILOn yleissopimus asettaa vaatimuksia sekä kotimaan että EU-lainsäädännön kehittämiselle. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet, kuten työskentely yksin, lisäävät väkivallan uhkaa.
Ratifiointia varten tarvittava kuulemiskierros on parhaillaan käynnissä, ja Tehy on antanut kommenttinsa. Sopimus astuu voimaan 12 kuukautta sen jälkeen, kun kaksi ensimmäistä valtiota on ratifioinut sen.
Voisiko Suomi olla valtioista toinen?