Hyvässä työpaikassa työntekijät voivat tehdä työtä, joka vastaa heidän osaamistaan. Työssä on sopivasti haasteita, työmäärä optimaalisesti mitoitettu ja työstä saatava korvaus on asianmukainen.
Näin ideaali tilanteessa ei aina olla, mutta joihinkin asioihin työpaikalla voi jokainen meistä vaikuttaa. Sillä miten me käyttäydymme ja olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa, on vaikutusta työilmapiiriin.
Hyvää työilmapiiriä rakennetaan teoilla
Työpaikalle tullessa tervehdimme toinen toisiamme koska haluamme tulla nähdyksi ja kokea tunteen siitä, että olet tervetullut. Työhön on mukavampi tarttua, kun tietää tulleensa oikeaan paikkaan. Työpäivän aikana tulee uusia asioita, joihin tarvitaan perehdytystä, neuvoa ja opastusta.
Hyvä työilmapiiri saa työntekijät puhaltamaan yhteen hiileen mikä käytännössä tukee uusien asioiden omaksumista, kun tietää, että apua saa ja sitä myös tarjotaan. Hyvässä työyhteisössä on turvallinen ilmapiiri, jossa ihmisillä on sana vapaus, erilaiset mielipiteet huomioiva kulttuuri ja työasioista voidaan puhua avoimesti. Kollegiaalisuus ja hyvä vuorovaikutus edistävät osallisuutta työelämässä.
Puheella ja kielellä on iso merkitys, kun olemme toistemme kanssa tekemisissä. Työelämässä puheen pitäisi olla sellaista, että se ei loukkaa ketään ja kaikki tulevat ymmärretyksi. Kaikilla meillä ei kuitenkaan ole samanlaista kielitaitoa tai samalaisia lähtökohtia kielen oppimiseen ja ymmärtämiseen. Sen vuoksi on tärkeää pohtia, millaista kieltä me työpaikalla käytämme ja kuinka voimme tukea vieraskielisten kielen oppimista.
Yleisesti ottaen työpaikan yleiseen keskusteluun ei kuulu esimerkiksi sisäpiirivitsit, joilla korostetaan tietyn ydinporukan yhteen kuulumista tai niiden merkitystä on muuten vaikea ymmärtää.
Kielikoulutukset ja kulttuurien ymmärtäminen luovat hyvää työilmapiiriä
Vieraskielisille kielen ymmärtäminen ja sen oppiminen on avainsana integroitumisessa uuteen työyhteisöön ja kulttuuriin. Työyhteisöissä viestintään ja kommunikaatioon voidaan vaikuttaa mm. erilaisilla koulutuksilla tai tapahtumilla. Kielikoulutukset ja kulttuurista osaamista vahvistavat koulutukset ehkäisevät väärinkäsityksiä työelämässä.
Moninaisuuden tukemiseen työelämässä tarvitaan sosiaalista kanssakäymistä ja uudenlaisia tapoja toteuttaa sitä. Vapaamuotoisemmissa tilaisuuksissa, jossa työntekijät pääsevät tutustumaan toisiin yleensä käy niin että kielen ja kulttuurien väliset erot kaventuvat.
Työyhteisön ilmapiirin tukemiseksi voidaan tarvita erilaista tukea esim. työnohjausta, jossa voidaan käydä vapaata keskustelua turvallisessa ympäristössä.
Työyhteisöön kuuluminen edistää työhön sitoutumista ja ehkäisee syrjäytymistä
Ulkopuolisuuden tunne työpaikalla vähentää työssä viihtymistä ja voi lisätä sairaspoissaoloja. Monet vieraskieliset kohtaavat ennakkoluuloja, jotka voivat johtua siitä, että meillä ei ole kosketuspintaa heihin, elämme omassa kuplassa.
Meillä ihmisillä voi olla kummallisia piintyneitä tapoja, joihin ei tule kiinnitettyä huomiota. Sellaisilla asioilla voidaan viestiä esimerkiksi, miten sijoitumme istumaan kahvitauolla tai palavereissa, kenen kanssa rupattelemme. Suurella osalla Ihmisistä on taipumusta hakeutua samalle paikalle istumaan tuttujen henkilöiden vierelle.
Voisinko joskus istua jonkun vähemmän tutun henkilön viereen ja aloittaa kysymällä mitä sinulle kuuluu?
Uudessa ympäristössä ja kulttuurissa työtään aloittava työntekijä kuten me kaikki muutkin tarvitsemme rohkaisua, positiivista palautetta ja kuulumisien vaihtoa siitä, millainen päivä on ollut tänään tai mitä on odotettavissa huomenna. Jokainen voi miettiä omaa käyttäytymistään ja haastaa itseään tekemällä toisin.
Yhdenvertaisuutta työpaikalla voi edistää siitä puhumalla, mutta tekojakin tarvitaan. Olemme siinä pisteessä, että yhdenvertaisuutta on pidettävä yllä kaikessa keskustelussa ja toiminnassa. Työpaikoilla pitäisi olla suunnitelmaa siitä, miten yhdenvertaisuutta voidaan edistää ja kehittää. Anonyymit työhaut antavat kaikille hakijoille mahdollisuuden tulla arvioitaviksi osaamisen ja kokemuksen näkökulmasta. Uusia työntekijöitä palkattaessa voi puntaroida mielessään erilaisia vaihtoehtoja millaisia vaikutuksia päätöksillä voidaan saada aikaan.
Epäasiallinen kohtelu kuormittaa työpaikalla paljon. Esihenkilön on myös puututtava välittömästi epäasialliseen kohteluun aina kun sellainen tulee ilmi. Työpaikoilla on ohjeistettu miten ja milloin puututaan epäasialliseen käytökseen.
Hoitotyössä on käytössä Haipro järjestelmä, johon voidaan ilmoittaa haitta -ja vaara tapahtumat potilastyössä. Järjestelmään on mahdollista tehdä myös eettinen Haipro, joiden käsittely onkin astetta vaativampaa. Näillä ilmoituksilla voidaan nimettömästi tuoda esille mm. tilanteita, joissa epätasa-arvon kokemusta on esiintynyt.
Blogitekstin on kirjoittanut Tehyn eettinen toimikunta. Näet toimikunnan jäsenet linkistä.