Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden järjestäminen siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle.
Helsingin kaupungilla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. HUS-yhtymällä on järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä, mistä on erikseen säädetty.
Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, sillä halutaanhan uudistuksella turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueen asukkaille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, vahvistaa peruspalveluita, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti ja hillitä kustannusten kasvua.
Laadukkaiden, turvallisten ja asiakaslähtöisten palveluiden varmistaminen edellyttää selkeää organisaatiota, jonka avulla tunnistetaan eri toimijoiden vastuut ja tehtävät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välistä työnjakoa on kehitettävä rohkeasti ja sote-ammattilaisten osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön. Järkevä työnjako, jossa kaikkien ammattiryhmien osaaminen on käytössä, säästää kustannuksia ja antaa mahdollisuuden lisätä sote-alan ja sen työpaikkojen vetovoimaisuutta sekä ennen kaikkea kohdentaa ammattihenkilöiden osaamista tarkoituksenmukaisesti potilaan hyväksi.
Työnjaon uudistaminen edellyttää hoitoprosessien kehittämistä päällekkäisen työn poistamiseksi. Parhaiten tämä onnistuu, kun potilaita hoitavat ammattilaiset ja muu henkilöstö otetaan mukaan kehittämään toimintaa ja uusia toimintatapoja. Näillä toimenpiteillä on mahdollista nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsyä. Näitä asioita korostetaan Tehyn lausunnossa perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta.
Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen ja sote-uudistuksen toimeenpano edellyttää ammattitaitoista johtamista eri organisaatiotasoilla
Haluan korostaa, että hoitotyön johtaminen on keskeinen osa organisaatioiden johtamista, jolla on vaikuttavuutta muun muassa potilasturvallisten palveluiden tuottamisessa, toiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja henkilöstön hyvinvoinnin varmistamisessa.
Monella hyvinvointialueella hoitotyön johtamisen merkitys ymmärretään. Vielä on kuitenkin alueita, joissa hoitotyön johtamista ei ole kirjattu näkyviin esimerkiksi hallintosääntöihin eivätkä vastuut, tehtävät ja toimivalta ole selkeästi kirjattuna. Tämä aiheuttaa ongelmia.
Hoitotyön johtajat ovat avainhenkilöitä johtaessaan suurinta henkilöstöryhmää ja sen osaamista eri organisaatiotasoilla potilaan hoidon onnistumiseksi.
Hoitotyön johtajat varmistavat henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden, hyvinvoinnin ja ammatillisen kehittyminen koko työuran ajan. He luovat henkilöstölle hyvän hoidon onnistumisen edellytyksiä ja vaikuttavat näin laadukkaan ja turvallisen potilashoidon toteutumisen. He vastaavat hoitotyön kehittämisestä, tutkimuksen ja opetuksen järjestämisestä alueellaan.
Hoitotyön resurssi on merkityksellinen
Erityisen tärkeää on turvata lähijohtajien kuten osastonhoitajien mahdollisuus onnistua työssä ja tukea henkilöstöä, joka tekee työtä potilaiden hoitamiseksi ja pelastamiseksi.
Hoitotyön johtamisella on todellakin merkitystä. Hoitotyön johtajat kehittävät toimintaa ja palveluita yhdessä hoitohenkilöstön kanssa.
Vaikutukset hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja kustannustehokkuuteen on todettu.
Hoitotyön johtajat ovat edistäneet erikoisosaamisen kehittymistä erityisesti erikoissairaanhoidossa. Heidän ansiostaan Suomessa on otettu käyttöön mm. sairaanhoitajien vastaanottoja eri erikoisaloilla ja päivystyksissä sekä fysioterapeuttien suoravastaanottoja. On kehitetty työnjakomalleja sekä rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta potilaiden hoitoon pääsyn parantamiseksi.
Hoitotyön johtajat ovat vaikuttaneet asiantuntijahoitajien, kliinisten asiantuntijoiden ja opettajien työnkuvien käyttöönottoon sekä moniammatillisen toiminnan kehittymiseen. Heillä on ”avaimet” kädessään henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen.
Hoitotyön johtamista ja hoitohenkilöstön näkyvää tukemista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan!