Henkilöstömitoitus on yksi varhaiskasvatuksen suurimmista ongelmista. Ongelma johtuu osittain lainsäädännöstä ja sitä kautta mitoituksen laskemisesta. Laki mahdollistaa mitoituksen laskemisen päiväkotikohtaisesti. Yksittäinen työntekijä tarkastelee kuitenkin mitoitusta ryhmäkohtaisesti.
Vaikka ryhmästä puuttuisi koko päivän yksi työntekijä saattaa koko päiväkodin mitoitus olla lainmukainen. Mitoituksen laskentatapa kuormittaa henkilökuntaa päivästä toiseen. Tästä johtuu myös mitoitukseen liittyvät näkemyserot työntekijöiden ja johdon välillä. Valvova viranomainen tarkastelee niin ikään mitoitusta koko päiväkodin lukuja katsellen.
Sananvapauden toteutuminen on toinen kuuma peruna. Päiväkodeissa käydään usein keskustelua siitä, mitä vanhemmille saa kertoa. Saako kertoa, jos päivä on hoidettu liian vähällä henkilöstöllä esimerkiksi työntekijän sairastumisen vuoksi? Joskus esimiehet kieltävät kertomasta sitä vanhemmille. Suomessa on vahva sananvapauslaki ja tällaista kieltoa ei tarvitse noudattaa. Viranomainen ei voi rajoittaa sananvapautta.
Hämeenlinnassa on ongelmia henkilöstön saatavuudessa, työntekijöiden vaihtuvuudessa ja hoitosuhteiden jatkuvuudessa. Julkisuudessa on nostettu esille tilanteiden salailua, joka ainakin osittain johtuu pelosta menettää työpaikka, joutua silmätikuksi ja mustalle listalle.
Kaupungin johto on ansiokkaasti tarttunut asiaan. Jälkiviisaana voisi kuitenkin sanoa, että olisi kannattanut kuulla henkilökunnan huolta jo paljon aikaisemmin, eikä vasta asian ylittäessä uutiskynnyksen.
Asiaa selvitetään varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehtävällä hyvinvointikyselyllä. Lisäksi tilataan johtamisen ja esimiestyön kehittämiseksi ulkoinen arviointi. Myös asiakastyytyväisyyskysely tehdään toukokuussa. Päiväkotien ryhmärakennemuutoksen vaikutuksista ja varhaiskasvatuksen pedagogiikan laadusta tilataan niin ikään ulkoinen arviointi.
Selvitykset ovat askel oikean suunnan löytämiseksi. Nyt on se hetki, jolloin henkilökunnan on kerrottava, millaista työ päiväkodissa on, mitkä asiat kuormittavat ja mitkä ovat tarvittavat muutokset. Sen jälkeen täytyy sivistys- ja hyvinvointilautakunnalla sekä kaupunginhallituksella olla viisautta tehdä tarvittavat korjausliikkeet lapsen edun, henkilöstön työhyvinvoinnin sekä alan veto- ja pitovoiman takaamiseksi.