Ongelmiin puuttuminen on usein vaikeaa. Henkilökunta ei uskalla niihin puuttua sillä usein puuttumisesta rangaistaan tavalla taikka toisella. Päiväkodeissa vallitsee myös vaikenemisen kulttuuri. Työntekijöitä kielletään usein kertomasta ongelmista vanhemmille tai muille ulkopuolisille.
Eikö ole kaikkien etu, että ongelmiin puututaan?
Päiväkotien ongelmat liittyvät usein henkilöstömitoitukseen, mutta myös epäasialliseen kohteluun ja pahimmassa tapauksessa laiminlyöntiin. Aluehallintovirastot käsitellevät osaltaan näihin asioihin liittyviä epäkohtailmoituksia ja kanteluita.
Tällä hetkellä henkilöstöllä ei ole velvollisuutta ilmoittaa kenellekään epäkohdasta tai sen uhasta. Myöskään henkilöstöön kohdistuvista vastatoimista ja niiden kiellosta ei säädetä erikseen.
Lakimuutoksen myötä varhaiskasvatuksen kasvatusvastuullisilla on ilmoitusvelvollisuus. Tarkoituksena on, että lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamista koskevat epäkohdat tai ilmeiset epäkohdan uhat tulisivat tietoon ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa.
Ilmoitettavat asiat ovat sellaisia, jotka ovat varhaiskasvatuslain vastaista toimintaa, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadussa ilmeneviä puutteita, lapsen kaltoinkohtelua tai toimintakulttuuriin sisältyviä lapselle vahingollisia toimia. Myös epäkohdan uhasta on ilmoitettava. Ilmoitus tehdään kirjallisesti toiminnasta vastaavalle henkilölle.
Ilmoitusvelvollisuus koskee julkista ja yksityistä toimintaa.
Nykyisin henkilöstö saattaa jättää ilmoittamatta epäkohdista pelätessään oman asemansa puolesta. Kun laki tulee voimaan, on työnantajan tiedottava henkilöstölle ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista.
Muutoksen myötä henkilöstöllä on paremmat mahdollisuudet puolustaa lapsen oikeutta asianmukaiseen kohteluun ja laadukkaaseen, lain mukaiseen varhaiskasvatukseen.
On toivottavaa, että ilmoitusvelvollisuuden myötä henkilökuntaa rohkaistuu nostamaan esille myös muita ongelmia, kuten työvuorosuunnitteluun ja jatkuviin työvuorojen muutoksiin ilman pelkoa vastatoimista.