Perustason ensihoidon osaamisalaa voidaan opiskella sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon sisällä ja osaamisalan valinneet valmistuvat perustason ensihoidon tutkintonimikkeellä. Uudistettu koulutus käynnistyi kokeiluvaiheella vuonna 2014. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, josta osaamisalan omat opinnot kattavat 145 osaamispistettä. Tutkintojen osaamistason viitekehyksessä ammatilliset perustutkinnot sijoittuvat tasolle 4 (ns. NQF= National Qualification Framework).
Tutkintojen osaamistasot kuvaavat, mitä tutkinnon, oppimäärän tai osaamiskokonaisuuden suorittanut tietää, ymmärtää ja osaa tehdä. Osaamisalan opinnot ovat tutkinnossa varsin suosittuja ja vuonna 2018 perustason ensihoitajia valmistui Suomessa yhteensä 270. Osaamisalaa tarjoavien koulutuksen järjestäjien määrä on varsin laaja, esimerkiksi vuonna 2018 perustason ensihoitajia valmistui noin 30 ammatillisesta oppilaitoksesta. Perustason ensihoidon osaamisalasta valmistuvat rekisteröityvät Suomessa lähihoitajina terveydenhuollon ammattihenkilöiksi.
Myös ammattikorkeakoulussa voidaan opiskella ensihoitoa. Hoitotason ensihoitoon valmiudet antava tutkintokoulutus (ensihoitaja, AMK) aloitettiin ammattikorkeakouluissa vuonna 1998.
Ensihoitajatutkinto sisältää myös sairaanhoitajan koulutuksen
Ensihoitajia on koulutettu alusta asti omassa ensihoidon koulutusohjelmassa tai suuntautumisvaihtoehdossa. Ensihoitaja (AMK) tutkinto on laajuudeltaan 240 op ja sisältää myös sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen 210 op. Koulutus rakentuu niin, että tutkintoon sisältyvät sairaanhoitajan opinnot integroituvat tiiviisti ensihoitajan opintoihin koulutuksen koko 240 opintopisteen ajalle.
Tutkinto sijoittuu kansallisessa osaamisen viitekehyksessä samalle tasolle terveydenhoitaja- kätilö- ja sairaanhoitajakoulutuksen kanssa eli tasolle 6 (NQF). Osaamistasojen avulla voidaan esimerkiksi arvioida perustason ja hoitotason ensihoitajien työnjakoa ja tehtävien vaativuuden tasoa.
Hakijoita riittää ensihoitajakoulutukseen
Ensihoitaja (AMK) koulutus on sosiaali- ja terveysalan tutkintokoulutuksista vetovoimaisin, mikä näkyy myös hakutilastoissa. Esimerkiksi syksyllä 2020 aloittaviin koulutuksiin pyrki ensisijaisesti yli 3100 hakijaa, joista noin 300 valittiin koulutukseen. Ensihoitaja (AMK) tutkintoon voi Suomessa opiskella kahdeksassa eri ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2019 tutkinnosta valmistui 369 ammattilaista työelämään.
Suomessa ensihoitajakoulutus (amk) antaa pätevyyden myös työskennellä sairaanhoitajana eli kyse on ns. kaksoistutkinnosta. Käytäntö on sama kuin esimerkiksi kätilökoulutuksessakin. Suomalaisen tutkintorakenteen vuoksi hoitotason ensihoitoon voi pätevöityä myös sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma.
Suomessa ei ole saatavilla tilastoa, jossa selviää hoitotason ensihoidon täydennyskoulutuksen käyneiden sairaanhoitajien määrä vuositasolla. Ensihoitajat laillistuvat Suomessa sairaanhoitajaksi terveydenhuollon ammattihenkilöinä. Tehy jatkaa vaikuttamistyötään ensihoitajien kaksoislaillistuksen edistämiseksi.
Ala on vaativa ja siksi hakijat on testattava hyvin
Ensihoitotyössä edellytetään ammattihenkilöltä monia ominaisuuksia, jotta onnistutaan työskentelemään paineenalaisissa, fyysisissä sekä vaarallisissakin tilanteissa potilaan parhaaksi.
Tästä syystä sekä ammatillisen koulutuksen, että ammattikorkeakoulutuksen ensihoidon opiskelijavalinta on jatkanut omaa polkuaan huolimatta yleisestä suuntauksesta sote-alan tutkintokoulutusten opiskelijavalinnoissa. Ainakin osa niistä koulutuksen järjestäjistä, joilla on oikeus tarjota perustason ensihoidon osaamisalaa, järjestävät erilliset valintakokeet hakijalle.
Nämä valintakokeet voivat sisältää kaikille yhteisen kirjallisen osion, ryhmätyökeskustelun, psykologin haastattelun sekä lisäksi fyysisen kunnon testauksen. Myös ensihoitaja (amk) opiskelijavalinnat voivat poiketa ammattikorkeakoulujen yhteisesti kehittämän sähköisen valintakokeen sijaan haastatteluun ja fyysiseen testaukseen perustuvaan kokeeseen. Näin on ainakin Arcada-ammattikorkeakoulussa.
Tuntuu varsin perustellulta arvioida alalle haluavien opiskelijoiden todellisia edellytyksiä toimia haastavassa ensihoitajan tehtävässä jo opintojen hakemisen vaiheessa. Alalle soveltuvuuden arviointi sote-alan koulutukseen hakeutumisvaiheessa on ollut Tehyn agendalla jo pitkään.
Opiskelijat testataan myös opintojen loppuvaiheessa
Ensihoitajan (amk) koulutuksella on jo vuosien historia testata opiskelijoiden osaamistasoa opintojen loppuvaiheessa, ennen valmistumista ammattiin. Ensihoidon opettajien verkoston kautta kaikille tutkinto-oikeuden omaavalle kahdeksalle ammattikorkeakoululle on laadittu yhteinen testi.
Viime vuoden lopussa päättynyt YleSHarviointi – hankkeessa kehitettiin sairaanhoitajakoulutukseen yhteinen loppuvaiheen koe opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet 180 op sairaanhoitajatutkinnosta. Miten tämä loppukoe vaikuttaa ensihoitajatutkintoa varten laadittuun loppukokeeseen jää nähtäväksi. Varmaa kuitenkin on, että laaja ja yhteismitallinen osaamisen testaaminen ennen ammattiin valmistumista hyödyttää niin valistuvaa itseään kuin työnantajaakin, joka toivoo osaavaa työvoimaa ensihoitoon.
Ensihoitotyöryhmä on Tehyn hallituksen nimeämä työryhmä, joka on toiminut vuodesta 2009 lähtien. Työryhmän tehtävänä on nostaa keskusteluun ensihoidon kehittämiseen liittyviä aiheita ja ennakoida tulevaisuutta. Lisäksi työryhmä osallistuu ensihoitoa koskevien lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun. Työryhmä ottaa kantaa ja vaikuttaa ensihoidon erityiskysymyksiin kuten ensihoidon koulutukseen ja vaadittavaan osaamiseen sekä ensihoidon henkilöstön työturvallisuuteen.
Blogitekstin on kirjoittanut Tehyn ensihoitotyöryhmä, johon kuuluvat:
Vesa Maunuksela, Tehyn hallituksen edustaja
Mika Länsisola, Tehyn hallituksen edustaja
Juha Hyötyläinen, puheenjohtaja Suomen Ensihoitoalan Liitto
Simo Ekman, pelastuspäällikkö Finavia Oyj.
Heikki Paakkonen, yliopettaja Arcada ammattikorkeakoulu
Tomi Nieminen, ensihoitopäällikkö TYKS ensihoito
Markku Kuisma, ylilääkäri HUS ensihoito
Janne Keto, ensihoidon kenttäjohtaja Lohjan sairaala, HUS
Markku Nuutinen, pääluottamusmies Siun-sote
Kirsi Sillanpää, johtaja Tehy ry (pj)
Juha Kurtti, tutkimuspäällikkö Tehy ry (siht)