Hoitajat joutuvat kohtaamaan enenevässä määrin väkivaltaa tai sen uhkaa.
Tehy teetti vuonna 2021 laajan kyselyn jäsenilleen väkivallasta sote-alalla. Tutkimukseen vastanneista 69 % ilmoitti, että on itse kokenut työssään työuran aikana fyysisen väkivallan uhkaa tai tekoja. Alle 35-vuotiaista vastaajista väkivaltaa tai sen uhkaa oli kokenut peräti 84 %.
Työvuoron aikana ilmeni kyselyn mukaan mm. asiakkaan tai potilaan taholta tapahtuvaa lyömistä, potkimista, sylkemistä, tönimistä sekä henkistä väkivaltaa.
Henkinen ja fyysinen väkivalta on aivan liian arkipäiväistä hoitotyössä. Tämä siitä huolimatta, että meillä on työturvallisuuslaki, joka edellyttää, että väkivalta työssä pitää pyrkiä estämään ennakolta. Tekevätkö työnantajat tarpeeksi väkivallan estämiseksi?
Työ sosiaali- terveys- ja kasvatusalalla on tarkkaa, vaativaa, aikapaineistettuakin. Usein työtä tehdään lähikontaktissa potilaaseen ja asiakkaaseen. Tee siinä sitten työsi, kun väkivallan uhka on päivittäisessä työvuorossa läsnä.
Väkivalta kuormittaa hoitajia monella tavalla
Työssä esiintyvät lyömiset, tönimiset, uhkailut, nimittelyt aiheuttavat työntekijälle haitallisia kuormitustekijöitä, joista voi olla mahdollisten fyysisten vammojen ohella haitallisia seurauksia myös työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle.
Tilanteet ovat aina järkyttäviä. Väkivalta- tai uhkatilanteiden jälkeen työntekijät kokevat usein huomattavia negatiivisia, fyysisiä tai psyykkisiä seurauksia.
Jo pelkkä väkivallan uhka on merkittävä psykososiaalisen kuormituksen aiheuttaja. Työväkivallalle altistuminen voi aiheuttaa post-traumaattisia oireita - pelkoa, ahdistusta ja työuupumuksen oireita. Väkivallan uhan kokemus on vahvasti yhteydessä myös masennuksen oireisiin. Tästä kertoo myös Johanna Pulkkisen väitös.
Väkivalta ei ole ammatinvalintakysymys
Uhka- tai väkivaltatilanne vaikuttaa sen kohteeksi joutuneen lisäksi koko työyhteisöön, työnantajaan ja potilaisiin/asiakkaisiin. Sillä on vaikutusta työviihtyvyyteen ja työmotivaatioon.
Väkivalta ja sen uhka vaarantaa myös potilas- ja asiakasturvallisuuden.
Väkivalta ei ole ammatinvalintakysymys. Kukapa hakeutuisi opiskelemaan tai töihin sote- ja vaka-alalle sen vuoksi, että siellä esiintyy väkivaltaa? Ei kukaan.
Väkivaltaan ei saa turtua
Varmasti moni hoitaja muistaa olleensa mukana keskustelussa, jossa puhutaan väkivallasta ja sen uhasta työssä sekä kuullensa siinä yhteydessä toteamuksen: ”no se kuuluu työhösi, kun olet tuon ammatin valinnut ja sitä pitää sietää”.
Siis sietää ja hyväksyä itseen tai kollegaan kohdistuva lyöminen, potkiminen ja ne oman kehon mustelmat, haavat, kiputilat, joiden kanssa työvuoron päättyessä hoitaja lähtee kotiin? Onko tämä todella osa hoitajan työtä?
Haluan todeta yksiselitteisesti, että me emme saa turtua väkivaltaan ja vähätellä asiaa.
Vaikka väkivalta olisi tahallista tai johtuisi ymmärtämättömyydestä, sitä ei pidä hyväksyä. Väkivallan hyväksyminen lisää riskiä joutua työväkivallan kohteeksi.
Väkivallan uhan hallinnassa ennaltaehkäisy ja ennakointi ovat aivan avainasemassa, mutta ne eivät työpaikalla saa jäädä vain sanoiksi. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja vaikeisiinkin tilanteisiin. Toteamus, ettei mahdollista väkivaltatilannetta olisi mitenkään pystytty ehkäisemään, ei lisää turvallisuutta työpaikalla.
Jokaisella työntekijällä on oikeus tehdä työtään turvallisesti pelkäämättä joutuvansa työssään väkivallan kohteeksi.
Mitä kansanedustajat voivat tehdä asian eteen?
Tehy on tehnyt muiden alan järjestöjen kanssa kannanoton poliittisille päättäjille, joka koskee ensihoitajiin kohdistunutta väkivaltaa:
”Ensihoitotyötä tekeviä kohtaan kohdistuvasta väkivallasta tulisi langettaa tuomiot kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.”
Tämä tärkeä vaatimus ei valitettavasti ole edennyt päätöksenteossa. Samalla tiedämme, että väkivaltatilanteet ovat kuitenkin lisääntyneet.
Tehy on myös esittänyt valtiovallalle valtakunnallista sote-alan työturvallisuushanketta sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön tiiviinä yhteistyönä. Tavoitteena on kartoittaa sote-alan väkivaltatilanne ja luoda alalle toimintamalli, jolla väkivaltatilanteita voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä.
Sinä, tuleva kansanedustaja, voit vaikuttaa siihen, että asia etenee ja muutenkin hoitajiin kohdistuva väkivalta saadaan kuriin ensi vaalikaudella.
Menestystä vaaleissa!
Eduskuntavaalien blogisarjamme teemana on muutosvoima. Käsittelemme sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta ja asioita, joihin kansanedustajat voivat vaikuttaa tulevalla vaalikaudella.