Teemaviikolla kuntoutusalan verkosto sekä muut kuntoutuksen toimijat nostavat esiin tutkittua tietoa kuntoutuksesta ja sen merkityksestä. Vaikuttava kuntoutus lisää toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumis- ja hoivapalveluiden tai toimeentulotuen tarvetta. Kuntoutus on vaikuttavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi masennuksen tai ahdistuksen tehokas hoito tuottaa 2,3–3 kertaisena takaisin siihen sijoitetun summan. Kuntoutuksella voidaan myös tukea iäkkään osallisuutta ja ehkäistä hoivan tarvetta. Kustannuksiin nähden suurin säästö saadaan työkyvyttömyyseläkkeen ehkäisemisestä.
Tehyn kuntoutuksen asiantuntija Outi Töytäri toteaa, että kuntoutukseen ohjautuminen on tärkeä vaihe nopeaan kuntoutukseen pääsyyn.
– Päättäjille ja kaikille terveydenhuollon ammattilaisille palveluohjaajat mukaan lukien sekä asiakkaille pitää saada riittävästi tietoa kuntoutuksen hyödyistä, kuntoutusvaihtoehdoista ja tietoa, miten näihin palveluihin pääsee. Palvelujen tulee olla helposti saatavilla. Vaikuttava kuntoutus edellyttää oikea-aikaisuutta ja monialaista kuntoutusalan ammattilaisten osaamista, sanoo Töytäri.
Kuntoutusalan verkosto muistuttaa, että tuloksellisen kuntoutumisen varmistamiseksi on tärkeää, että hyvinvointialueet liittävät järjestöjen kuntoutuspalvelut ja tuen osaksi kuntoutuksen kokonaisuutta heti toimintansa alusta lähtien.
– Hyvinvointialueilla on ratkaiseva merkitys, miten ne suunnittelevat kuntoutusprosessit osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mainitsee Töytäri.
Kuntoutusalan verkosto ehdottaa Suomeen kuntoutustakuuta, joka takaisi pääsyn kuntoutukseen tietyssä määräajassa ja edistäisi vaikuttavaa kuntoutusta. Takuun ydin on, että ihminen saisi mahdollisimman ripeästi tarvitsemaansa palvelua. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kuntoutus säästää tulevaisuuden menoja, ja sen avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä.