Julkisella sektorilla jopa 23,5 % työntekijöistä on määräaikaisessa työsuhteessa. Tehyläisten viestit kertovat ilmiön laajuudesta:
- ”Yhteensä yli 150. Nyt pieni eläke.”
- ”45 määräaikaisuutta ennen vakinaistamista synnytysosastolle kätilön työtehtäviin.”
- ”Kaikkiaan 92 kpl ennen vakipaikan saamista, näistä 63 kpl ensimmäisenä vuonna. Seuraavat kolme vuotta mentiin vähän pidemmillä sopimuksilla.”
- ”62 työsopimusta/määräyskirjaa 6,5 vuodessa. Sitten vaihdoin työnantajaa.”
- ”Viimeksi kun laskin, oli määräaikaisia sopimuksia Suomessa samalle työnantajalle 110.”
Tehy ryhtyi keräämään kokemuksia, koska pääministeri Petteri Orpon hallitus on esittänyt lakimuutosta, joka sallisi määräaikaisten työsopimusten solmimisen ilman perustetta jopa vuoden ajaksi.
Toteutuessaan laki tarkoittaisi entistä suurempaa epävarmuutta hoitajille – lisää raskaussyrjintää, lisää taloudellista turvattomuutta ja vähemmän arvostusta elintärkeälle työlle.
Kokemukset osoittavat, että määräaikaisia työsopimuksia on paljon. Tämä herättää kysymyksen: miksi määräaikaisuuksia käytetään laajasti, vaikka lain mukaan niiden ei pitäisi olla sallittuja, jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve?
Ei ole perusteetonta puhua ”määräaikaisuuksien Suomen ennätyksestä”, koska ilmiö on sote-alalla niin tavallinen. Jos hallituksen esitys menee läpi, määräaikaisten sopimusten käyttö vain lisääntyy.
Miten määräaikaisuudet ovat vaikuttaneet sinuun tai kollegoihisi? Kuinka monta määräaikaista työsopimusta sinulla on ollut? Jaa kokemuksesi ja osallistu keskusteluun Instagramissa!
👉 https://www.instagram.com/p/DF5Ee1PtfDJ/
#MääräaikaisuuksienSuomenEnnätys
Teksti: Jaana Reijonaho