Tehyn kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista (1262 vastaajaa) suurin osa on harkinnut alan vaihtoa. Eniten alanvaihtohalukkuutta esiintyy lähiesihenkilöiden kuten osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien keskuudessa. Kyselyyn vastanneista 939 lähiesihenkilöstä 81 % on harkinnut alan vaihtoa.
Yleisimmät syyt suunnitelmille vaihtaa alaa ovat jatkuva sopeutuminen muuttuviin resursseihin kuten poissaoloihin ja henkilöstösiirtoihin, parempi palkka muualla ja jatkuva kiire.
Vastanneista hoitotyön johtajista 63 % kertoo hyvinvointialueuudistuksen kasvattaneen hallinnollisen työn määrää. Etenkin lähiesihenkilöt kokevat näin.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että paineet kohdistuvat nyt kohtuuttomalla tavalla lähiesihenkilöihin hyvinvointialueiden säästöpaineiden ja viimeisen vuoden sisällä tapahtuneen osastojen ja yksiköiden koon kasvun vuoksi.
– Viime viikolla kuulimme HUSin YT-pommista, joka koskettaa kaikkia 28 000 työntekijää. Jatkuvat YT-neuvottelut, säästöt ja suuremmat osastot – siinäpä kohtuutonta työsarkaa, joka vaikuttaa jaksamiseen ja halukkuuteen pysyä alalla, Rytkönen sanoo.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamiselle täystyrmäys
Aikuiskoulutuksen lakkauttamista koskeva laki astui voimaan kesäkuun alussa. Sote-alan ammattihenkilöt olivat suurin aikuiskoulutustuen käyttäjäryhmä. Toiselta alalta sote-alalle vaihtaneita oli vuonna 2022 6364 ja sotealalla jatkokouluttautuneita 3572.
Hoitotyön johtajat tyrmäävät aikuiskoulutustuen lakkauttamisen. Vastanneista hoitotyön johtajista 91 % suhtautuu lakkauttamiseen kielteisesti. Heidän mielestään tuen lakkauttaminen hankaloittaa sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
Liikaa hierarkisia rakenteita, liian vähän päätösvaltaa
Lähiesihenkilöt kokevat mahdollisuudet hoitotyön johtamiseen heikommaksi kuin keski- tai ylin strateginen johto. Kyselyyn vastanneista lähiesihenkilöistä lähes puolet (47 %) oli melko tai erittäin tyytymätön johtamisrakenteeseen.
Johtamisrakenteen ongelmia ovat liialliset hierarkiatasot, joita on etenkin lähiesihenkilöiden mielestä liikaa. Tämä johtaa helposti päätöksenteon hitauteen ja toiminnan kankeuteen.
Hoitotyön johtajat pystyvät kyselyn mukaan vaikuttamaan hoitotyön kehittämiseen ja johtamiseenkin, mutta talouteen liittyvissä asioissa päätösvalta on melko vähäistä.
– Hoitotyön johtajat johtavat käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon suurinta resurssia eli hoitohenkilökuntaa. Heillä tulisi ehdottomasti olla nykyistä enemmän itsenäistä päätösvaltaa toimintaan, talouteen ja henkilöstöön, toteaa Tehyn yhteiskuntasuhteiden johtaja Kirsi Sillanpää.
Sillanpään mukaan kaikki edellä mainittu vaikuttaa potilaiden hoitoon ja siihen, että resurssit käytetään kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
– Lähiesihenkilöinä toimivilla hoitotyön johtajilla on oltava mahdollisuus onnistua työssään. Heillä on merkittävä rooli hoitohenkilökunnan veto- ja pitovoiman ylläpitämisessä, Sillanpää korostaa.
Positiivista on kyselyn mukaan se, että hoitotyön johtajat saavat aikaisempaa enemmän tukea työhönsä esimerkiksi omilta kollegoiltaan.
Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta 24.1. – 15.2.2024 kyselytutkimuksen tehyläisille hoitotyön johtajille. Kyselyssä haettiin tietoa muun muassa alan vaihdon harkinnasta, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tuottamasta osaamisesta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. Lisäksi selvitettiin hoitotyön johtajien näkemyksiä hoitotyön johtajien asemasta organisaatioissa.
Kyselyyn vastasi yhteensä 1 262 hoitotyön johtajaa ja vastausprosentiksi muodostui 26. Vastaajista 74 % kertoi työskentelevänsä julkisella sektorilla, 22 % yksityisellä sektorilla ja 4 % kolmannella sektorilla.
Kyselyä koskeva PP-esitys löytyy linkistä.
Tehy on säännöllisesti toteuttanut kyselyitä hoitotyön johtajille. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2022.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, haastattelupyynnöt erityisavustaja Mila Huovisen kautta, [email protected], puh. 0400 540 005
Tehyn yhteiskuntasuhteiden johtaja Kirsi Sillanpää, [email protected] , puh. 040 820 7848