Palataanpa ajassa pari kevättä taaksepäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen sopimuskausi oli päättynyt helmikuun lopussa 2022 ja uuden työehtosopimuksen neuvottelut olivat pattitilanteessa. Sopimusneuvotteluja vauhdittaakseen Tehy oli julistanut Kymsoteen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka tarkoitti sitä, että työntekijät tekivät vain heidän säännönmukaiset työvuoronsa. Missään vaiheessa Kymsotessa ei lakkoiltu.
Työntekijöiden työtaistelun aikana Kymsote työnantajana teetti huhti- lokakuun 2022 välisenä aikana hätätyötä yhteensä 28 kertaa. Lähes kaikissa tapauksissa oli kysymys siitä, että työvuoroonsa tulossa ollut työntekijä oli sairastunut. Usein oli kysymys yhden työntekijän sairastumisesta. Yhtä ainoaa tapausta lukuun ottamatta työaikalain noudattamista valvova viranomainen katsoi, että hätätyötä oli teetetty lain vastaisesti.
Valvova viranomainen katsoi, että hätätyötä teetettiin lain vastaisesti.
Aluehallintoviraston mukaan henkilöstön poissaoloja voidaan pitää sellaisina säännönmukaisina tapahtumina, joihin työnantajan tulee normaalissa toiminnassaan varautua. Vaikka itse ilmoitus poissaolosta tulisi työnantajalle äkillisesti tai ennalta arvaamatta, työnantajan tulee suunnitella toimintansa niin, että näistä tapahtumista aiheutuvat seuraukset voidaan korjata hätätyötä teettämättä.
Työntekijöiden työtaistelutoimenpiteet työehtosopimuksen päätyttyä eivät myöskään voineet tulla työnantajalle yllätyksenä ja työnantajan olisi tullut varautua tähän ennalta. Kymsote ilmoitti teetetyistä hätätöistä valvovalle viranomaiselle vasta lokakuussa, vaikka ensimmäiset hätätyöt oli teetetty jo huhtikuussa ja ilmoitus lain mukaan tulee tehdä viivytyksettä. Myöskään henkilöstön edustajaa ei asianmukaisesti kuultu, vaikka tämä lain mukaan on työnantajan velvollisuus.
Näin toimimalla työnantaja varmisti sen, ettei lakia valvova viranomainen päässyt kieltämään aiheetonta hätätyön teettämistä ja keskeyttämään työtaistelun estämistä. Sekä aluehallintovirasto, että Tehy tekivät rikosilmoitukset Kymsoten lainvastaisesta toiminnasta.
Esitys kuulostaa kovin vieraalta demokraattisessa eurooppalaisessa oikeusvaltiossa.
Nyt hallitus aikoo laillistaa edellä kuvatun kaltaisen työnantajan toiminnan. Hallituksen tarkoituksena on varmistaa, että työntekijät voidaan hätätyötä teettämällä pakottaa töihin tilanteessa, jossa he käyttävät perustuslain turvaamaa oikeuttaan hakea parannusta palkkoihin ja työehtoihin viimekädessä työtaistelun keinoin. Juristin korviin tämä hallituksen esitys kuulostaa kovin vieraalta demokraattisessa eurooppalaisessa oikeusvaltiossa.
Entä lomautusten ja irtisanomisten vaikutus?
Kansalaiselle työtaistelut aiheuttavat toki epämiellyttävää, mutta ohimenevää haittaa arjen sujumiselle. Saattaapa joku kannattaakin lakkoilevien työntekijöiden pyrkimyksiä. Entäpä sitten hyvinvointialueiden poikkeuksellisen suuret lomautukset ja irtisanomiset vuodelle 2025. Eikö niillä ole vaikutusta kansalaisten sote-palveluiden saatavuuteen?
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuosittaisen kunnille ja hyvinvointialueille tekemän kyselyn mukaan tälle vuodelle ennakoidut lomautukset ovat poikkeuksellisen suuria. Ne koskevat yli neljää prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä, eli noin 18 500:ta ihmistä. Kunnissa lomautetaan tänä vuonna noin 2 600 henkilöä ja hyvinvointialueilla noin 15 900, kun vielä viime vuonna lomautettuja oli hyvinvointialueilla kolme kertaa vähemmän. Myös irtisanomisia ennakoidaan olevan tänä vuonna tavallista enemmän.
Vuodelle 2025 ennakoidut lomautukset koskevat yli neljää prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoen keskussairaalassa, joka on laajan päivystyksen sairaala, on ilmoitettu kahden päivän säästölomautuksista leikkausosastolla vappuaattona 30.4. ja vapunpäivän jälkeisenä päivänä 2.5.2025.
Työntekijät ovat olleet syystäkin huolissaan siitä, miten potilasturvallisuus pystytään takaamaan, jos lomautus kohdistuu yhteen vilkkaimmista suomalaisista juhlapyhistä. Ehkä joku ironian tajuinen viranhaltija keksii vielä vetää takataskustaan hätätyökortin.
Paraikaa lainsäätäjä on säätämässä lakia, jossa työntekijöille säädetään pakko työskennellä potilasturvallisuuden nimissä, mutta hyvinvointialueilla itse ei näyttäisi olevan velvollisuutta taata potilasturvallisuutta. Päinvastoin hyvinvointialueita painostetaan yhä rajumpiin säästötoimenpiteisiin.
Potilaiden näkökulmasta luulisi olevan samantekevää, ovatko työntekijät poissa työstä työnantajan lomauttamana vai laillisessa lakossa. Lainsäätäjä näkee ongelman kuitenkin vain jälkimmäisessä.
