Petteri Orpon hallitus on muuttamassa lakia siten, että jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perustetta enintään vuodeksi. Muutosta perustellaan rekrytointikynnyksen laskemisella ja työllisyyshyödyillä.
Nykyisin määräaikaisista työsopimuksista vain viidesosa kestää vähintään vuoden ja jokaiselle määräaikaisuudelle tulee olla peruste. Jos hallitus toteuttaa muutoksen, se pidentää määräaikaisten työsopimusten kestoja, lisää määräaikaisen työvoiman määrää ja kasvattaa epävarmuutta toimeentulosta. Tämä muuttaa kansalaisten käyttäytymistä entistäkin varovaisemmaksi ja on haitallista Suomelle, mutta se on tämän politiikan väistämätön hinta.
Jo nykyisin vain viidesosa määräaikaisuuksia tekevistä toimii niin omasta tahdostaan, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Useimmiten syy pätkätyölle on vakituisen työn puute.
Julkisella sektorilla määräaikaisten osuus on lähes kaksinkertainen verrattuna yksityiseen sektoriin. Vuonna 2024 yksityisellä sektorilla määräaikaisella työsopimuksella työskenteli 12,7 prosenttia työntekijöistä, mutta julkisella sektorilla tämä luku oli jopa 23,5 prosenttia. Silpputyö ja sen ongelmat koskettavat siis etenkin julkisen sektorin työntekijöitä, joista suurin osa on naisia.
Raskaussyrjintä lisääntyisi entisestään
Määräaikaiset työsopimukset painottuvat Suomessa työuran alkuun. Lähes 60 prosenttia kaikista määräaikaisista naispuoleisista työntekijöistä on alle 34-vuotiaita. Tuossa elämänvaiheessa on erityinen huoli työn jatkosta raskauden ja perhevapaan jälkeen, ja tämä epävarmuus korostuu määräaikaisuuksissa.
Raskautensa aikana vakituisessa työsuhteessa työskennelleistä syrjintää raskauden tai perhevapaan vuoksi on kohdannut 18 prosenttia vastanneista, joka on liikaa. Määräaikaisten kohdalla tuo luku on karmeat 44 prosenttia! Yleisin raskaussyrjintäkokemus Suomessa on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Hallituksen ajama muutos pahentaisi yhä tätä jo nyt häpeällistä tilannetta.
Työnantajien rajut säästöt ovat muutoinkin läpivalaisseet määräaikaisten työsuhdeturvan heikkouden. Kun väkeä vähennetään, ensiksi tulilinjalla ovat määräaikaiset. Tehyläiset tuntevat tämän epävarmuuden, kun likipitäen jokainen on mennyt läpi saman määräaikaisuuspyörityksen tai on yhä sen keskellä.
Muutos lisäisi epävarmuutta laajasti
Kun päättäjät pohtivat laskevaa syntyvyyttä, kuluttajaluottamuksen heikkenemistä ja asuntokaupan alavirettä, olisi järkevää lisätä luottamusta toimeentulon pysyvyyteen perheestä ja omistusasunnosta haaveileville. Nyt ollaan tekemässä juuri päinvastoin.
Muutos heikentäisi myös vakituisille mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja työpaikanvaihtoihin. Työnantajat eivät jatkossa juuri palkkaisi vakituiseen työsuhteeseen kuuden kuukauden koeajalla, jos ne voisivat palkata vuoden määräaikaisuuteen koeajan sijasta.
Elämme aikaa, jossa suomalaisilla on jo muutoinkin riittävästi epävarmuustekijöitä, ja niitä pitäisi nyt vähentää. Jos Orpon hallitus on viisas, se pistää sote-palveluiden rahoitusrakenteet kuntoon ja antaa alan toimijoille työrauhan, mikä toisi turvaa sekä alan työntekijöille että työnantajille. Jos hallitus on oikein viisas, se ymmärtää, ettei palkansaajien epävarmuutta toimeentulonsa jatkosta tule lisätä.
Hanke määräaikaisten työsopimusten perusteiden keventämisestä laissa on huonosti harkittu ja se kannattaa jättää toteuttamatta.
