Jarkko Pehkonen: Hallitus ja ministeriöt toimivat hätätyötä koskevassa muutoksessa tavalla, joka ei kuulu demokratiaan

Hätätyön perusteisiin työtaistelutilanteissa esitetään muutosta tavalla, joka ei kuulu demokratiaan. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä ei ole käsitelty lainkaan niitä asioita, jotka siinä on lain mukaan pakko käsitellä.

Eduskunnassa nyt käsiteltävänä oleva lakiesitys, joka sisältää myös muutoksen hätätyön perusteisiin, on valmisteltu kaikkea muuta kuin huolellisesti. 

Ensinnäkin Suomea sitoo kansainvälinen oikeus, jonka mukaan täällä työlainsäädäntö ja työsuojelusääntely on valmisteltava yhdessä työnantajia ja työntekijöitä edustavien yhdistysten kanssa ns. kolmikantaisesti. Suojelutyösääntelyä valmisteli kolmikantainen työryhmä, jossa virkamiehet eivät esittäneet hätätyön tai ylipäätään työaikalainsäädännön muuttamista nykyisestä.

Lainvalmisteluun kuuluu avoimuus ja kansalaisvaikuttaminen, joita turvaa myös Suomen perustuslaki. Tässä asiassa kansalaisia ja sidosryhmiä lausutettiin lakiluonnoksesta, jossa hätätyötä ei olisi muutettu mitenkään.

Eduskunta on saanut arviointineuvoston lausunnon, jossa hätätyötä ei ole huomioitu.

Hallituksesta riippumaton lainsäännön arviointineuvosto arvioi lakiesitysten laatua. Ministeriö toimitti arviointineuvostoon lakiluonnoksen, jossa hätätyötä ei olisi muutettu. Arviointineuvosto ei ole voinut ottaa kantaa lakiesitykseen hätätyön muuttamista koskevilta osin. Eduskunta eli kansanedustajat ovat saaneet arviointineuvoston lausunnon, jossa hätätyön muuttamista ei ole huomioitu.

Ajaako ”poliittinen puoli” yli laillisen virkavalmistelun?

Kolmikantaisen lainvalmistelun päättymisen, kansalaisten ja sidosryhmien lausuttamisen ja lakiesityksen arviointineuvostoon lähettämisen jälkeen ministeriössä lakiesitykseen lisättiin olennainen asia, eli hätätyön perusteiden muutos työtaistelutilanteissa. 

HS:n haastattelussa ministeriön virkamies kertoi tämän tapahtuneen ”poliittisen puolen” ratkaisuna.

Eduskunnan käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä ei ole käsitelty lainkaan niitä asioita, jotka siinä on lain mukaan pakko käsitellä, kun hätätyötä esitetään muutettavaksi: ei käsitellä esimerkiksi sitä, miten hätätyötä työtaistelutilanteissa sovelletaan muissa maissa, eikä lakiesityksessä ole huomioitu hätätyön kannalta olennaisia Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Tällainen hallituksen ja ministeriöiden toiminta ei kuulu demokratiaan.

Mielenosoitus Kuopiossa

Lue lisää aiheesta 

Juho Kasanen: Hallitus haluaa pakottaa työhön potilasturvallisuuden nimissä mutta vaarantaa itse sen säästöillä.

Tunnetko termit?

 

Mitä on suojelutyö? 

Työtaistelun aikana tehtyä välttämätöntä työtä, ettei kenenkään henki tai terveys vaarannu vakavalla ja konkreettisella tavalla. Suojelutyön määrä määritetään tai sovitaan jokaisessa työtaistelutilanteessa.

Mitä on hätätyö? 

Ennalta arvaamaton tapahtuma aiheuttaa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen ihmisten hengen ja terveyden vaarantumiseen, että työn teettäminen siinä hetkessä on pakko. Työantaja määrää hätätyön. Hätätyön taustalla on oltava äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää.

Hätätyössä poiketaan työntekijän oikeuksista työaikasuojeluun, kuten taukoihin ja lepoaikoihin.

Mitä tekemistä suojelutyöllä ja hätätyöllä on keskenään? 

Ei mitään.

Työtaistelu ei ole ennalta-arvaamaton tai äkillinen tekijä työnantajalle, eikä se ole peruste teettää hätätyötä.

Jos vakava ennalta-arvaamaton tapahtuma osuu kohdalle, hätätyön teettäminen on mahdollista siitä riippumatta, onko työpaikalla käynnissä työtaistelu vai ei, tai kuinka paljon työtaistelun aikana tehdään suojelutyötä.